Ikaalisten tarkistettu kansallispuku "Ikaalisten komearaitainen"

Ikaalisten tarkistettu kansallispuku hyväksyttiin Kansallispukuraadin kokouksessa 16.10.2020. Puku julkistettiin Jyväskylässä Suomen  kansallispukukeskuksessa 3.10. 2020. Ikaalisten komearaitainen on valmis. Kansallispuvun juhlapäivä -tapahtuma striimattiin koronatilanteen takia ja sitä pystyttiin katsomaan etänä. Kaunis pukukokonaisuus on saanut paljon huomiota ja ihailua. Suomen kansallispukukeskuksen asiantuntijoiden johdolla tehty tutkimustyö Suomen Kansallismuseossa ja puvun valmistuksen ohjaaminen alkaen lankojen värjäämisestä esikuvamallien sävyihin, kudontakokeiluista ja eri kankaiden kutomisesta käsinompelemiseen saakka on vaatinut aikaa ja taitavia ammattilaisia. Puku on tehty kunnioittaen esikuvien materiaaleja , tekniikoita ja kaavoitusta.

 

Ikaalinen-Seuran hanke ”Ikaalisten komearaitainen – kansallispukuperinne ja taito nykypäivään” on onnistunut hienosti tavoitteissaan.  Leader Aktiivisen Pohjois-Satakunnan hanketuki on ollut ratkaiseva pukuprojentin onnistumisessa. Ilman rahallista tukea ei laaja hanke olisi ollut mahdollista toteuttaa. Yhteistyökumppanien kanssa Ikaalinen-Seura on voinut tuoda esille ikaalilaista pukuperinnettä ja esiäitien huikeaa käsityötaitoa ja innostaa tämän päivän naisia kansallispukujen värikkääseen maailmaan. Ikaalisten Kalevalaiset Naiset ovat olleet selkärankana ja aktiivisina talkoolaisina koko hankkeen ajan. Yhteistyö IKATA:n kanssa on mahdollistanut korkeatasoisten koulutuspäivien järjestämisen ja nuorten artesaaniopiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden perehdyttämisen kansallispukuperinteeseen. Näin perinne siirtyy ja saa uusia muotoja antaessaan virikkeitä ja kulttuurihistoriallista perspektiiviä. Neljän  koulutuskerran aikana mallipukujen tekijät Soja Murto, Tiina Lajunen, Minna Koskinen ja Ville Maahinen sekä Kansallispukukeskuksen konsultti Taina Kangas ovat opastaneet kansanomaisen juhlapukeutumisen yksityiskohtiin ja valmistamisen  tekniikoihin.  Ikaalisten kaupunki myönsi hankkeelle väliaikaista lainaa ja rahallista tukea on saatu Ikaalisten Säästöpankkisäätiöltä ja Milcon OY:ltä.

 

 Ikaalisten kansalaisopistossa kursseilla voi puvun tai sen osantulla tekemään itse kankaan kutomisesta alkaen. Rikas perinne ja käsityötaito innostavat kauniiden pukujen käyttöön ja itse tekemiseen. Kansallispukuhan käy juhlapuvuksi moniin juhliin, vaikka presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

 

Puvun osien esikuvat löytyvät Suomen Kansallismuseon kokoelmista ja ne on kaikki tallennettu Ikaalisista, paitsi toinen paidoista, korkeakauluksinen koristeellinen, joka on jo nykyisessä puvussa. Lempinimensä ”komearaitainen”, puku on saanut Kansatieteen isäksi kutsutun Theodor Schvindtin museolapun lisäyksestä, jossa hametta kuvaillaan komearaitaiseksi. Lähes kaikista osista löytyy lankojen värjääjältä ja kutojalta taitoa vaativia flammuraitoja. Ihan oma ikaalilainen erikoisuus on liivin ja röijyn miehustan kolmiomaiset kappaleet.

Ikaalisten tarkistettu kansallispuku "Ikaalisten komearaitainen"

Ikaalisten tarkistettu kansallispuku hyväksyttiin Kansallispukuraadin kokouksessa 16.10.2020. Puku julkistettiin Jyväskylässä Suomen  kansallispukukeskuksessa 3.10. 2020. Ikaalisten komearaitainen on valmis. Kansallispuvun juhlapäivä -tapahtuma striimattiin koronatilanteen takia ja sitä pystyttiin katsomaan etänä. Kaunis pukukokonaisuus on saanut paljon huomiota ja ihailua. Suomen kansallispukukeskuksen asiantuntijoiden johdolla tehty tutkimustyö Suomen Kansallismuseossa ja puvun valmistuksen ohjaaminen alkaen lankojen värjäämisestä esikuvamallien sävyihin, kudontakokeiluista ja eri kankaiden kutomisesta käsinompelemiseen saakka on vaatinut aikaa ja taitavia ammattilaisia. Puku on tehty kunnioittaen esikuvien materiaaleja , tekniikoita ja kaavoitusta.

 

Ikaalinen-Seuran hanke ”Ikaalisten komearaitainen – kansallispukuperinne ja taito nykypäivään” on onnistunut hienosti tavoitteissaan.  Leader Aktiivisen Pohjois-Satakunnan hanketuki on ollut ratkaiseva pukuprojentin onnistumisessa. Ilman rahallista tukea ei laaja hanke olisi ollut mahdollista toteuttaa. Yhteistyökumppanien kanssa Ikaalinen-Seura on voinut tuoda esille ikaalilaista pukuperinnettä ja esiäitien huikeaa käsityötaitoa ja innostaa tämän päivän naisia kansallispukujen värikkääseen maailmaan. Ikaalisten Kalevalaiset Naiset ovat olleet selkärankana ja aktiivisina talkoolaisina koko hankkeen ajan. Yhteistyö IKATA:n kanssa on mahdollistanut korkeatasoisten koulutuspäivien järjestämisen ja nuorten artesaaniopiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden perehdyttämisen kansallispukuperinteeseen. Näin perinne siirtyy ja saa uusia muotoja antaessaan virikkeitä ja kulttuurihistoriallista perspektiiviä. Neljän  koulutuskerran aikana mallipukujen tekijät Soja Murto, Tiina Lajunen, Minna Koskinen ja Ville Maahinen sekä Kansallispukukeskuksen konsultti Taina Kangas ovat opastaneet kansanomaisen juhlapukeutumisen yksityiskohtiin ja valmistamisen  tekniikoihin.  Ikaalisten kaupunki myönsi hankkeelle väliaikaista lainaa ja rahallista tukea on saatu Ikaalisten Säästöpankkisäätiöltä ja Milcon OY:ltä.

 

 Ikaalisten kansalaisopistossa kursseilla voi puvun tai sen osantulla tekemään itse kankaan kutomisesta alkaen. Rikas perinne ja käsityötaito innostavat kauniiden pukujen käyttöön ja itse tekemiseen. Kansallispukuhan käy juhlapuvuksi moniin juhliin, vaikka presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

 

Puvun osien esikuvat löytyvät Suomen Kansallismuseon kokoelmista ja ne on kaikki tallennettu Ikaalisista, paitsi toinen paidoista, korkeakauluksinen koristeellinen, joka on jo nykyisessä puvussa. Lempinimensä ”komearaitainen”, puku on saanut Kansatieteen isäksi kutsutun Theodor Schvindtin museolapun lisäyksestä, jossa hametta kuvaillaan komearaitaiseksi. Lähes kaikista osista löytyy lankojen värjääjältä ja kutojalta taitoa vaativia flammuraitoja. Ihan oma ikaalilainen erikoisuus on liivin ja röijyn miehustan kolmiomaiset kappaleet.

puku takaa vihreällä liivillä ja röijyllä

Komearaitainen päästä varpaisiin

Museovaatteiden tutkimus osoitti, että ikaalilaisille kansanvaatteille on tyypillistä kauniit, moniväriset raitaryhmät ja taitoa vaativat flammukuviot. Käsinkudotut kankaat ovat puolivillaisia parkkumeja ja palttinoita, esiliinakangas on puolipellavainen. Kolmiomainen etukappale, joka toteutetaan liivissä ja röijyssä, on löydetty tähän mennessä vain Ikaalisista.

  1. Rippikouluiän jälkeen tytöt alkoivat käyttää aikuisuuden merkkinä tykkimyssyä. Ikaalisten morsiusmyssy korvaa pinkin myssyn. Se on kirjailtua mustaa silkkiä ja siihen kuuluu käsinnyplätty raumalaispitsi tai kirjailtu harsopitsi. Pitsiä ei ommella kiinni myssyyn. Tytön silkkinen päänauha on punainen.
  2. Hopeisen laattakorun voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Koru kiinnitetään pellavanyörillä kaulan juureen, ei paidan päälle.
  3. Länsi-Suomalaisiin pukuihin kuuluu silkkihuivi, joka voi olla yksivärinen tai kirjava.
  4. Pitkän pellavaisen paidan voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Nykyisen korkeakauluksisen paidan rinnalle tulee yksinkertainen kaulukseton ja kirjailematon paita.
  5. Liiveissäkin on kaksi vaihtoehtoa. Tuttu vihreäraitainen liivi muuttuu hiukan, kun kaavoitus palauttaa siihen kapeat pitkät olkaimet. Toinen liivi on lyhyt punasävyinen.
  6. Röijy, lyhyt punaraidallinen takki täydentää asua ja lisää sen käyttöä viileällä säällä.
  7. Pellavaisessa pystyraitaisessa esiliinassakin on kauniit flammukuviot.
  8. Komearaitainen hame on helmasta liki 4 m leveä. Karstavilla tekee kankaasta paksun ja näyttävän.
  9. Tasku ommellaan puvun eri osien tilkuista. Se sidotaan vyötäisille pirtanauhalla.
  10. Alushame nostaa hameen kauniisti koholleen ja tuo kansanperinteen mukaan esille kantajansa uhkeutta ja vaurautta.
  11. Sukat ovat vihreät, punaiset, siniset tai mustat. Valkoisia ei käytetä. Sukat sidotaan jalkoihin pirtanauhaisilla sukkasiteillä.
  12. Kenkinä käytetään mustia kansallispukukenkiä tai matalia yksinkertaisia.
puku takaa vihreällä liivillä ja röijyllä

Komearaitainen päästä varpaisiin

Museovaatteiden tutkimus osoitti, että ikaalilaisille kansanvaatteille on tyypillistä kauniit, moniväriset raitaryhmät ja taitoa vaativat flammukuviot. Käsinkudotut kankaat ovat puolivillaisia parkkumeja ja palttinoita, esiliinakangas on puolipellavainen. Kolmiomainen etukappale, joka toteutetaan liivissä ja röijyssä, on löydetty tähän mennessä vain Ikaalisista.

 

  1. Rippikouluiän jälkeen tytöt alkoivat käyttää aikuisuuden merkkinä tykkimyssyä. Ikaalisten morsiusmyssy korvaa pinkin myssyn. Se on kirjailtua mustaa silkkiä ja siihen kuuluu käsinnyplätty raumalaispitsi tai kirjailtu harsopitsi. Pitsiä ei ommella kiinni myssyyn. Tytön silkkinen päänauha on punainen.
  2. Hopeisen laattakorun voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Koru kiinnitetään pellavanyörillä kaulan juureen, ei paidan päälle.
  3. Länsi-Suomalaisiin pukuihin kuuluu silkkihuivi, joka voi olla yksivärinen tai kirjava.
  4. Pitkän pellavaisen paidan voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Nykyisen korkeakauluksisen paidan rinnalle tulee yksinkertainen kaulukseton ja kirjailematon paita.
  5. Liiveissäkin on kaksi vaihtoehtoa. Tuttu vihreäraitainen liivi muuttuu hiukan, kun kaavoitus palauttaa siihen kapeat pitkät olkaimet. Toinen liivi on lyhyt punasävyinen.
  6. Röijy, lyhyt punaraidallinen takki täydentää asua ja lisää sen käyttöä viileällä säällä.
  7. Pellavaisessa pystyraitaisessa esiliinassakin on kauniit flammukuviot.
  8. Komearaitainen hame on helmasta liki 4 m leveä. Karstavilla tekee kankaasta paksun ja näyttävän.
  9. Tasku ommellaan puvun eri osien tilkuista. Se sidotaan vyötäisille pirtanauhalla.
  10. Alushame nostaa hameen kauniisti koholleen ja tuo kansanperinteen mukaan esille kantajansa uhkeutta ja vaurautta.
  11. Sukat ovat vihreät, punaiset, siniset tai mustat. Valkoisia ei käytetä. Sukat sidotaan jalkoihin pirtanauhaisilla sukkasiteillä.
  12. Kenkinä käytetään mustia kansallispukukenkiä tai matalia yksinkertaisia.

Puvun osat

Paita KM:KE A 2523, Ikaalinen

Pellavainen paita on malliltaan yksinkertaisen kaunis. Ylisten materiaali on hienoa pellavapalttinaa, alaset karkeaa rohdinpellavaa. Pääntie on suorakaiteen muotoinen 0,3 cm kapealla päärmeellä päärmätty. Hihat pitkät ja kapeat, hieman alaspäin levenevät.

Paita KM:KE A 5997, Länsi-Suomi

Koristeellisemmassa pellavapaidassa on korkea hapsureunainen pystykaulus ja hihansuut on koristettu ronkkauksella ja tikkipistoilla. Hihan leveys on koottu vetopoimutuksella.

Hame KM:KE A 2489, Ikaalinen

Leveyttä komearaitaisella tiheästi laskostetulla hameella on peräti 3,38cm. Hamekangas on parkkumia, loimi on valkaisematon pellava ja kudelankoja on peräti 9 eri sävyä, erottuvanan tummansini-valkoinen kudekuviollinen raita mallikerrassa. Erikoisuutena on hameen edessä, esiliinan alle jäävä sini-ruskeasävyinen osuus. Lieneekö kutoja alun perin säästellyt arvokkaampia värillisiä lankoja ja kutonut piiloon jäävän osuuden vaatimattomimmilla väreillä. Tämänkin osuuden raidat on kauniisti ryhmitelty.

Esiliina KM:KE A 2513, Ikaalinen

Runsas, peräti 115cm leveän esiliinan leveys on vetopoimutettu tiheästi vyötärökaitaleeseen ja päärmätty 0.2 cm päärmein. Loimi on pellavaa ja tiheään kudottu kude puuvillaa. Pohja on valkoinen, pystyraidat tummansinisiä ja punaisia. Kapeat flammuraidat ovat sini-valkoisia.

Liivi KM:KE A 2476, Ikaalinen

Vihreäsävyinen tarkistettu liivi on tuttu nykyisestä puvusta. Se on flammuraitaista, parkkumia, vuori pellavapalttinaa. Liivi on epäsymmetrinen ja sen edustan vino kappale poikkeaa muista länsi-suomalaisista kansallispukujen liiveistä. Takana on kauniisti laskostetut terhakkaat körtit.  Kiinnitys on metallihakasilla.

Liivi KM:KE A 2473, Ikaalinen

Tarkistettuun pukuun haluttiin vaihtoehdoksi myös yksinkertaisempi liivi. Palttinaisen lyhyt ja siro liivi on punasävyinen ja sen helmassa on kiinnitysnyöri. Etuosa kiinnittyy neulalla. Liivin takana on kauniit kankaalla päällystetyt napit ja pienet körtit.

Röijy KM:KE A 2452, Ikaalinen

Lyhyt päällystakki, röijy, kuului aikanaan kansannaisen juhlapukeutumiseen. Tarkistettuun pukuun toteutettiin kaunis punasävyinen, palttinainen flammuröijy, josta jälleen löytyy ikaalilainen läppä. Röijyssä on edessä kangaspäällysteiset napit ja takana körtit.

Vyötasku KM:KE A 2555

Tarkistettuun pukuun otettiin malli kansallismuseon esikuvasta. Tasku on alaspäin levenevä ja hienolaatuisella pellavapalttinavinokaitaleella päärmätty. Tausta on karkeampaa pellavapalttinaa. Taskun nauha on puna-vihreä-ruskea-sävyinen pirtanauha.  Irtotaskuja hankittiin ennen vanhaa lahjoina ja niitä valmistettiin kankaiden tilkuista. Niinpä nytkin päätettiin, ettei taskua varten kudota erikseen kangasta, vaan sen voi valmistaa pukuun kuuluvien villakankaiden tilkuista. Niinpä tulemme näkemään yksilöllisiä Ikaalisten taskuja.

Tykkimyssy KM:KE 7496:1, Ikaalinen ”Ikaalisten morsiusmyssy”

Mustalle silkille häivepistoilla koristettu kukkakuvioinen tykkimyssy korvaa aiemman pinkin tykkimyssyn. Morsiamelle aikanaan tehty herkkä kukkakuvioinen tykkimyssy saa koristeekseen leveän käsinnyplätyn Frimodiglai-pitsin tai ostopitsin.

Hopeinen levyriipus KM:KE A 2718

Ikaalisista on Kansallismuseoon tallennettu kaksi erilaista hopeista riipusta. Tuttu tammenterhomalli säilyy edelleen puvun koruna, mutta sen vaihtoehtona voi käyttää kolmiosaista vinoneliökoristeista laattakorua KM:KE A 4687.

Puvun muut osat

Kansanomaisessa pukeutumisessa tavoitellaan muhkeutta ja vaurauden merkkinä on runsas kangasmäärä ja värien paljous.  Hameen alle puetaan pellavainen vyötäröalushameSukat ovat pitkät, yli polven ulottuvat ja ne sidotaan paikoilleen taskun nauhan mallisella pirtanauhalla. Sukat voivat olla punaiset, siniset, vihreät tai mustat. Kenkinä länsisuomalaisten pukujen kanssa käytetään mustia yksinkertaisia nahkakenkiä tai kansallispuvun solkikenkiä, ei itäsuomalaisia supikkaita. Silkkihuivin voi valita itse kansallispukuihin sopivista malleista.

Ikaalisten komearaitainen on täydellinen juhlapuku ja arvokas osa hienoa ikaalilaista pukuperinnettä!

Lyhenne KM:KE viittaa Kansallismuseon kansatieteelliseen kokoelmiin ja Ikaalisten kansallispuvun esikuviin.

Vieraile Kansallispukukeskuksen virallisilla Kansallispuvut.fi-sivuilla, joilla Ikaalisten naisen tarkistettu puku on nähtävillä.